Mun tunteet on seilanneet tän viimeisen viikon aikana Särkänniemen tornadon kyydissä. Heti, kun mieli alkaa tyyntyä, joku vetää uudelleen vivusta, ja kyyti jatkuu. Pauli on ollut paljon poissa kotoa, harrastus on pitänyt miekkosen kiireisenä. Sen saralta voin onneksi huokaista helpotuksesta, sillä lacrosse-kausi on vihdoin ohi.
Kun on kuukauden päivät tiiviisti lapsen kanssa kotona, tuntuu se välillä melko tukahduttavalta. Siinä, kun kaikessa muussakin, on omat hyvät ja huonot puolensa. Rakastan olla Lindan kanssa, leikkiä ja höpsötellä, mutta tarvitsenhan minäkin hieman omaa aikaa. Olen ollut omasta tahdostani niin tiiviisti kiinni tuossa pienessä tyllerössäni, että vasta nyt alan käsittää, kuinka kaipaisin pieniä hengähdystaukoja silloin tällöin. Tämän toteuttaakseni tarvitsisin kuitenkin hieman potkua persuksille, sillä olen vähän liiankin mukavuudenhaluinen ja saamaton, ja jään kotiin kaikkina niinäkin kertoina, kun olisin voinut viettää aikaa ystävien kesken.
Myönnän, että tunnen syyllisyyttä jättäessäni lapseni hoitoon, olipa kyseessä sitten isi tai isovanhemmat. Olen niin kiintynyt lapseeni, etten raaskisi millään olla poissa. Voiko lapseensa olla liian kiintynyt? Mitä sitten tapahtuu, kun Linda täytyy jättää hoitoon? Itkenkö päivän, viikon vaiko kuukauden? Olen tehnyt tämän itselleni hankalaksi. Olisi vain pitänyt antaa Lindaa enemmän isovanhemmille kylään. Ehkä olisi siis aika alkaa harjoitella tulevaa hoitopäiväarkea, viedä neiti mummulaan ja lähteä ison miehen kanssa elokuviin. Ehkä aloitamme jo ensi viikolla?
On tämä äitinä oleminen kyllä melkoista! Mahtavin asia maailmassa, mutta kuitenkin samalla haastavaa kuin mikä <3
-Trina
Pitäisikös teille käydä ostamassa valmiiksi leffalippuja ja suunnilleen kaapata Lintunen?
VastaaPoistaKaappaaminen on laitonta ;-)
PoistaMä koin joskus itseni todella huonoksi äidiksi kun annoin tytön hoitoon. Mutta oon todennu, että tekee ihan hyvää niin äidille, isille kuin lapsellekkin joskus antaa lapsi pariksi tunniksi tai yöksi esim. isovanhemmille. Vieläkään en halua antaa tyttöä muualle kuin omalle äidilleni hoitoon, ainakaan yöksi. Hassua miten vaikeeta hoitoon vieminen on vaikka ite oon töissä ja siitä syystä erossa lapsesta melkein päivittäin. Mulla mies on ollut tytön kanssa kotona yli puolitoista vuotta ja jää nyt lokakuussa molempien lasten kanssa kotiin. Ite en siis koe lapsen olevan hoidossa jos isä hoitaa häntä :D
VastaaPoistaKannattaa tosiaan alottaa totuttelu vähitellen. Viedä typy hoitoon ensin vaikka kauppareissun ajaksi tai vaikka sen leffan ajaksi! :)) Äitinä oleminen on tosiaan aikamoista, mutta ihan parasta! :)
Niin totta! Hassua, miten itsekin kuitenkin tiedostaa sen, että asia helpottuisi, kun vaan raaskisi, mutta on silti samassa oravanpyörässä tän asian suhteen :D Ehkä se tästä pikkuhiljaa, mullakin koittaa kuukauden päästä töihin meno, ja tosiaan toivon, että siihen mennessä oon edes hippasen valmiimpi koitokseen. Ihanaa, kun ei tarvi itsekseen miettiä tällaisia asioita, aina löytyy vertaisäitejä <3
PoistaMistä nuo aivan ihanat kiraffi housut on ostettu :D?
VastaaPoistaPökät on Mini rodinin, ja tilattu punavuoren peikosta :-))
PoistaOkei kiitos :))
PoistaIhana blogi sulla!Löysin tänne sattumalta ja huomasin,että meidän tytöt taitavat olla aika saman ikäisiä:)) Meidän Hertta syntynyt heinäkuun alussa -13.
VastaaPoista"Kiva" lukea,ettei muidenkaan tämän ikäisten kävelytaidot ole välttämättä ihan vielä hiotut.Meidän tyttö ei
vielä omia ensiaskeleita ottanut.Tuntuu,että muut tämän ikäiset juoksevat jo..No mutta meillä puhutaan.
Mutta,siis asiaan.Tarkoitus oli kehaista kivaa blogia ja kuvia!Ja kysyä mistä olet tuon ensimmäisen kuvan ihanan villatakin ostanut?
Mukavaa syksyn jatkoa:)
Hei kiitos hurjasti :-)) Eihän tytöillä ole sitten kuin reilu kuukausi ikäeroa, Linda on syntynyt toukokuun lopussa :)
PoistaNuo nakerot on niin yksilöllisiä tapauksia, meillä kans puhutaan liikkumisen/kävelemisenkin edestä. Eikös se niin tuppaa mennäkin, että puheelta ei malta kävellä ja päinvastoin? :)
Villatakki on alelöytö h&m:stä, jostain saattaa vielä löytyä, aivan ihana tuo kyllä on. Kiitos vielä kommentista, ihana kuulla mielipiteitä sieltä ruudun takaa, ja pirtsakkaa syksyä sinnekin :-))!